Kevätmyrsky lennätti aurinkopaneeleita alas katolta

Viikonloppuna Suomen yli pyyhkäissyt raju kevätmyrsky toi mukanaan tuulta ja lunta. Rannikolla puuskat ylsivät 20–26 m/s lukemiin, ja sisämaassakin tuuli yltyi 20 m/s asti. Verkkoyhtiöt varoittivat laajoista sähkökatkoista länsirannikolla, Pohjanmaalla ja Koillis-Suomessa. Meille Pohjolassa tällaiset sääilmiöt eivät ole harvinaisia poikkeuksia, ne ovat toimintaympäristömme.

Kevätmyrskyä seurasi kuitenkin ikävät uutiset: tuuli oli rysäyttänyt aurinkopaneeleita alas katolta. Vastaavia uutisia jouduimme lukemaan myös viime vuoden syysmyrskyjen jäljiltä. Yhden aurinkopaneelin painaessa 25–30 kg, jokainen voi päätellä minkälainen vaaratilanne syntyy, kun tämänlaisia elementtejä tippuu korkeuksista.
‍

Mitä tuuli tekee aurinkopaneelijärjestelmälle?

Aurinkopaneelijärjestelmän jokaiseen kiinnityspisteeseen tuuli kohdistaa valtavan nosto- ja leikkausvoiman. Tasakatolla voimakas tuulenpuuska voi pyrkiä repimään paneelin irti alustastaan millisekunneissa.
‍

Haaste

Olennaisinta onkin, miten aurinkopaneelijärjestelmä on kattopintaan kiinnitetty, ja onko kiinnitys riittävän luja. Perinteisin ja tällä hetkellä yleisin tapa on käyttää painokiviä, joita ladotaan järjestelmään vastapainoksi estämään tuulen noste. Riittävä kilomäärä saadaan laskettua tarkasti jokaiselle aurinkovoimalan alueelle, mutta ongelmaksi nousee usein painokivien yhteenlaskettu paino. Riittävän isolla tonnimäärällä paneelit saadaan varmasti pidettyä kiinni katon pinnassa, mutta sen jälkeen ollaan seuraavan ongelman parissa: kestääkö katto? Suomessa kattorakenteet mitoitetaan kestämään alueelliset lumikuormat, jotka Pohjoismaissa nousevat paikoitellen erittäin suuriksi. Kun yhtälöön lisätään tuhansia kiloja betonipainoja, alkaa kattorakenteiden kestävyys tulla vastaan.

Alkuvuodesta uutisoitiin myös toisesta ongelmasta. Kun telineistön päälle lisätään painokiviä, nousee järjestelmän kattopintaan kohdistuva pistekuorma todella suureksi ja tämä aiheuttaa ongelmia kattopinnalle. Pahimmassa tapauksessa lammikoituminen tai jopa kattopinnan vaurioituminen voi aiheuttaa suuria ongelmia kosteudenhallinnan näkökulmasta.
‍

Ratkaisu

Kehittäessämme RAULI FLAT tasakattojärjestelmää, oli suunnittelun yhtenä kulmakivenä minimoida kattopintaan kohdistuva rasitus. Painokivet jätettiin pois laskuista välittömästi. RAULI FLAT -järjestelmää ei ole mahdollista toteuttaa painotettuna.

Sen sijaan kiinnitys kattopintaan tehdään paistamalla. Tämä ei vaadi kattopinnan läpäisemistä, vaan kattoon hitsataan kestävä kiinnityspiste, johon varsinainen aurinkopaneelijärjestelmä kiinnitetään. RAULI FLAT on testattu kestämään jopa 3.5 kN/m² tuulikuorma. Innovatiivisen EasyClick-kiskoston ansiosta katolle asennettavien aluslevyjen (= kiinnityspisteiden) määrää pystytään lisäämään tai harventamaan olosuhteiden mukaan. Järjestelmä kestää jopa 10 kN staattisen kuorman kiskojen määrää ja kiinnitysjakoa säätämällä.

RAULI FLAT -järjestelmät suunnitellaan RAULI APP -laskurilla, joka kertoo oikean kiinnitysvälin jokaiseen projektiin ja laskee riittävän määrän komponentteja.

KING OF THE NORTH

Miksi pohjoiset olosuhteet määrittävät standardimme? Keski-Euroopan tuuliprofiileihin suunniteltu kiinnike ei riitä Itämeren rannikon myrskyissä tai paksun lumen alla. Märkä lumi, jäätyminen ja arvaamattomat puuskat kuormittavat rakenteita eri tavalla.

Kun järjestelmä on suunniteltu ja testattu kestämään nämä pohjoisen armottomat ääriolosuhteet, se on ylivoimainen ja turvallinen valinta kaikkialla muuallakin.

Tästä osoituksena myönnämme BLACK-, FLAT- ja WALL-järjestelmille markkinoiden johtavan 30 vuoden takuun.

RAULI: ammattilaisten luottama, asentajien valitsema.

LINKIT
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f20377fe-c111-4e27-b92a-10210f5f78eb
‍https://yle.fi/a/74-20177995
‍https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b1a3ebc-3535-424b-b823-f07fbec8575d